torstai, 7. huhtikuuta 2011

Työtä riittäisi, kun vain olisi tekijöitä

Usein kun keskustelee kavereiden kanssa, niin tulee ilmi, että hyviä bisnesideoita olisi vaikka miten paljon, kun vain ehtisi tehdä (ehtiminenhän on valintakysymys, mutta kaikkea vain ei ehdi, joten pitää siis miettiä, mikä on tärkeää).

Samaan aikaan, kun on loputon määrä toteuttamiskelpoisia bisnesideoita, on Suomessa loputon määrä työttömiä, joiden ei tarvitse, eikä kannata tehdä mitään, koska kotona lojuessaan he saavat niin paljon rahaa, että tulot saattaisivat ainakin aluksi tippua, jos he lähtisivät kokeilmaan jotain omaa bisnestä! Ja vielä ihmetellään, miksi on niin paljon työttömiä. Niin kauan kuin valtio jakaa ilmaista rahaa, ei työttömyys tule häviämään mihinkään. Ihminen on itsekäs ja ajattelee omaa (lyhyen tähtäimen) etua (joka ei pidemmän päälle välttämättä ole mikään etu) ja jos täytyy valita loikoilu tai tekeminen, niin loikoilu helposti voittaa.

Selkeästikin siis harjoitettu työllisyyspolitiikka mättää, kun työttömiä on niin paljon. Kertoohan jo nimi "työttömyystuki" sen, mistä on kyse. Sillä tuetaan sitä, että ihminen pysyy työttömänä. Jos ei olisi tukea, olisi pakko tehdä itse asialle jotain. Moni ajattelee, että jos moisia tukia ei olisi, niin sitten kaikki työttömäksi jäänet välittömästi kuolisivat nälkään ja muuttuisivat alkoholisteiksi. Niin ei kuitenkaan kävisi, jos ihmiset voisivat toimia luonnollisella tavalla, eli tehdä jotain mitä osaavat toisten hyödyksi ja saada vastineeksi jotain mitä itse tarvitsevat. Yhteiskunta on pyrkinyt estämään tämän muunmuassa säätämällä kaikkeen toimintaan hillittömästi byrokratiaa. Lisäksi jotenkin epäsuorasti tai ehkä suorastikin ihmisille on saatu opetettua, että on työnantajia ja työntekijöitä ja että töitä voi vain yrittää hakea ja jos ei saa, niin ei saa. Tämä käy ilmi kaikenlaisista tehtaiden sulkemista vastustavista mielenosoituksista. Toki kaikkea saa vastustaa, mutta voisiko olla hyödyllisempää tehdä jotain itse sen sijaan, että valittaa ja vaatii muilta? Lisäksi juuri kaikenlaiset työttömyyden tukimuodot viestivät siitä, että työtön ei voi muuta kuin elää tuella ja toivoa parasta.

Itse en ole toistaiseksi uskaltanut lähteä yrittäjäksi, joten olen ehkä vähän huono puhumaan siitä. Toisaalta ei palkkatyöläisyydessä sinänsä mitään pahaa olekaan, kunhan yritän sanoa, että ei työantajilla ole mitään velvollisuutta pitää jokaista työntekijää palkkalistoilla hamaan eläkeikään asti, eikä pidäkään olla. Sen ihmisellä pitäisi olla velvollisuus itse tehdä jotain oman elättämisensä eteen. Nyt tuntuu, että suurin osa sekä poliitikoista, että työttömistä keskittyy vaatiman jotain muilta, mutta vastuun ottaminen omasta elämästään ei ole muodissa. Ehkä asia vielä muuttuu.

Tekemistä siis riittäisi, kunhan ihmisillä olisi joku syy tehdä. Muiden siivellä on helppo jäädä elämään. Uskon kuitenkin, että ihminen on onnellisempi, jos hän voi kokea olevansa itse vastuussa omasta elämästään.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti